Terveydenhoitajien kokemuksia palautumisesta työpäivän aikana.
The purpose of this study was to describe the public health nurses' experiences of recovering during workday. The study was a qualitative study. The data was collected advisedly in the spring of 2022 through theme interviews from public health nurses (n=13) working in the Northern Ostrobothnia. At t...
| Publicado en: | Hoitotiede Vol. 37; no. 3; pp. 214 - 229 |
|---|---|
| Autores principales: | , , , , , , |
| Formato: | research tables/charts Journal Article |
| Publicado: |
Hoitotieteiden Tutkimusseura HTTS r.y.
2025
|
| Acceso en línea: | Ver este registro en EBSCOhost |
| Sumario: | The purpose of this study was to describe the public health nurses' experiences of recovering during workday. The study was a qualitative study. The data was collected advisedly in the spring of 2022 through theme interviews from public health nurses (n=13) working in the Northern Ostrobothnia. At the time of data collection participants had at least one year of work experience in prenatal clinic, child health clinic, school health care or student health care. The data was analyzed using inductive content analysis. Public health nurses' experiences of recovery during the working day were factors related to work environment, individual factors, and external factors. The factors that belonged to the work environment were the content and workload of the workday, the importance of work content in recovery, work breaks and their content, the importance of support and guidance from superiors in recovery and the atmosphere and support of the work community in recovery. The individual factors included employeespecific factors and choices in supporting recovery, as well as employee-specific internal experience. The external factors affecting recovery included external factors supporting work in promoting recovery and external factors affecting the working day. The results can be used to develop the public health nurses' content of the working day, their ability to work, and as a tool of leading with knowledge. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata terveydenhoitajien kokemuksia palautumisesta työpäivän aikana. Tutkimus oli laadullinen tutkimus. Aineisto kerättiin harkinnanvaraisesti valituilta Pohjois-Pohjanmaan alueella työskenteleviltä terveydenhoitajilta (n=13) teemahaastatteluilla keväällä 2022. Yksilöhaastatteluihin osallistuvilla terveydenhoitajilla oli vähintään vuoden työkokemus äitiysneuvolasta, lastenneuvolasta, äitiysja lastenneuvolasta, kouluterveydenhuollosta tai opiskelijaterveydenhuollosta. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Terveydenhoitajien kokemukset palautumisesta työpäivän aikana liittyivät palautumiseen vaikuttaviin työympäristöön liittyviin tekijöihin, yksilöllisiin tekijöihin ja ulkoisiin tekijöihin. Palautumiseen vaikuttavia työympäristöön liittyviä tekijöitä olivat työpäivän sisältö ja kuormittavuus, työn sisällön merkitys palautumiseen, työn tauotus ja niiden sisältö, esihenkilöiden tuen ja ohjauksen merkitys palautumisessa sekä työyhteisön ilmapiiri ja tuki palautumisessa. Palautumiseen vaikuttaviin yksilöllisiin tekijöihin sisältyi työntekijäkohtaiset tekijät ja valinnat palautumisen tukemisessa ja työntekijäkohtainen sisäinen kokemus. Palautumiseen vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin liittyi työtä tukevat ulkoiset tekijät palautumisen edistämisessä ja työpäivään vaikuttavat ulkoiset tekijät. Terveydenhoitajien palautumista työpäivän aikana voidaan pyrkiä edistämään tunnistamalla terveydenhoitajien työympäristössä olevia palautumista heikentäviä ja tukevia tekijöitä, kehittämällä esihenkilötyötä, tukemalla terveydenhoitajien yksilöllisyyttä ja varautumalla ennakoivasti työpäivän aikaiseen palautumiseen vaikuttaviin ulkoisiin tekijöihin. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää terveydenhoitajien työnkuvan, työpäivän sisällön ja työssäjaksamisen kehittämiseen sekä tiedolla johtamisen välineenä. |
|---|